Saanko esitellä...Maxi!
Sukulaisia
Näin siitä nyytistä kasvaa isooo mies
Näyttelyt
Kameran kertomaa
Terveystiedot
Mitäpä meille kuuluu?
Terveisiä meille!
Linkkejä
Index


 

 

 

~ Maxi ~

Bonel Öinen Galaxi

 Tämä tarina on ihan pakko aloittaa joutsenista… Joku varmaan muistaa lukeneensa edesmenneen koiramme Heken sivuilta miten joutsenet ilmestyivät samana iltana talvimatkaltaan, kun Heke muutti meille vuonna 2000. Syksyllä –08, kun Heke nukkui pois, joutsenet aloittivat muuttomatkansa etelään. Voisi sanoa, että joutsenet toivat ja veivät Heken mukanaan. Lieneekö johdatusta vai mitä, mutta silloin kun ajelimme maaliskuun 28. päivä –09 kotia kohti pieni sininen nyytti mukana, lensivät kevään ensimmäiset joutsenet ylitse. Onnen linnut… 

Nimeni on siis Maxi – Bonel Öinen Galaxi. Synnyin talvisena yönä 7.2.2009 viiden sisarukseni kanssa, 2 tyttöä ja 4 poikaa. Syntyessäni painoin 694g ja luovutusiässä 7- viikkoisena 9,4 kg.

Olen täydellinen sekoitus suonenjokelaista mansikantuoksua ja Kalifornian aurinkoa, koska emoseni on Bonel Victoria;  C.I.B. POHJ. MVA, FIN MVA, DK MVA, SE MVA, EE MVA, LV MVA, RU MVA, EUJV – 06, BALTV – 07, EEV - 07 ja isukkini Houston’s Black Market Liquid Asset; INT & Am Ch. Kasvattajiani ovat Minna ja Jouni Boman, jotka ovat tehneet ansiokasta kasvatustyötään jo vuodesta 1986. Sukulaisista lisää toisaalla… 

Synnyinkotini on siis Savon sydämessä Suonenjoella, josta matkasin isäntäperheeni mukana Karjalan maille Kiihtelysvaaraan. Kotini on pienen lammen rannalla ja metsää riittää missä juoksennella. Olenkin melkoisen kova poika juoksemaan, loikkimaan ja temmeltämään metsässä. Uuteen kotiin asettuminen meni todella hienosti ja löysin kyllä heti oman paikkani perheessä. Luonteeltani olen alusta lähtien ollut hyvin reipas, rohkea ja kaikelle avoin kaveri. Uudet paikat ja ihmiset olen kohdannut ilman huolen häivää ja niinpä olenkin hurmannut kaikki tielleni sattuneet täysin :) Luonnetta minulla on sillä lailla sopivasti ja hyvässä mielessä, ettei ihan lapaseksi (vai olisiko villasukka kohdallani osuvampi ilmaisu…) päästä sanomaan. 

Mielitouhuani on ihan ehdottomasti kunnon irtiotto esim. metsässä. Tykkään myös pelata jalkapalloa, temmeltää kavereiden kanssa ja leikkiä leluillani. Sohvalla selällään rellottaminen on myös tanskandoggimaisen siistiä.

Salanimelläni Maximilian Kukkapuro harjoitan pientä tuunaus- ja sisustushommaa. Erikoisuutenani on mm. naulakoiden irrottaminen seinästä, verhokappojen alas ottaminen ja seinällä olevien tavaroiden uudelleen muotoilu. Lisäksi minulta voi pyytää virallisen lausunnon tyynyjen vanujen laadusta. Tutkimusaineistoa on runsaasti!

Seuraavaksi voisin alkaa tutustua vaikka Feng Shuihin…On tuota sisustussilmää nimittäin sen verran paljon, ettei lahjojaan kannata heittää hukkaan.  

Näyttelyissä olen käynyt muutaman kerran, mutta siitä hommasta ei taida mitään kovin suurta sukseeta tulla, kun mamma on niiiiin laiska lähtemään tien päälle. Kotona vaan makoilisi ja laiskottelisi mieluummin sohvan nurkassa. Ja onhan ne reissut tietty aika rankkoja, mutta minä poika kyllä jaksaisin pörräillä kartsalla vaikka kuinka paljon. Sitä kun täältä korpikuusen kannon alta pääsee ihmisten ilmoille, niin siitä on otettava sitten kaikki ilo irti…Omituista kyllä, mamma meinaa joskus vähän toppuutella siinä ilon irto-otossa…ihmeellistä tiukka pipo-meininkiä. Ottaisi käyttöön vaikka korvaläpät niin ei puristaisi niin pahasti ;) Relax vaan, beibi! 

Joopa joo… tarinaahan mulla riittäisi vaikka parin paksun romaanin verran, mutta jääköön nyt jotain kertomattakin. Mamman verenpaine ei ehkä kestäisi ihan kaikkia juttuja näin julkisessa levityksessä :) Kaikkea tosi hauskaa on tullut touhuiltua (luvatonta mukamas, pyh) ja luulenpa, että jatkoa seuraa, jee jee… Mihinkäs se koira karvoistaan pääsisi, vai mitä? Voihan olla, että jotain pikku paljastuksia teillekin vielä heruu jatkossa. Joten sitä odotellessa, halipatsuippaa vaan kaikille!